DIY: Kahvipurkin tuunaus ja ihana kahvihetki

Vanha ruskea, sinänsä ihan kiva, metallinen, säkkikuvioinen kahvipurkki ei mielestäni sopinut tuvan keittiön valkoiseen maailmaan ja omaan sisustusmakuuni. Siispä tuunasin sen – tietenkin valkoiseksi.

Pieni hionta kylkeen ja valkoista mattaspraymaalia pintaan. Koristelussa käytin valmista kirjekuvioista sapluunaa ja tuputin harmaata kalkkimaalia (mattaa tämäkin) sen läpi purkin kylkeen - ja valmista tuli. Kuvio hieman falskasi sapluunan reunakuvioista, mutta itseasiassa tykkäsin ajatuksesta, enkä lähtenyt korjaamaan tai puhdistamaan ylimenneitä maaleja. Kääntöpuolelle tuputin pienemmän kuvion.

Ja sitten kahvin keittoon. Meillä kahvit nautitaan Kustavin savipajan kermanvärisistä lintumukeista, joita olen kerännyt vuosien varrella kokonainsen "merilintuparven”. Linnut on muuten taiteillut niihin iniöläis-raumalainen taiteilija Mari Teerinkoski. 

Kaksi tuoksua, jotka ovat ylitse muiden keittiössä: Kahvi ja vanilja. Pikkuvaahtokarkeissa on juuri sitä vaniljantuoksua. Mitkä ovat sun mielituoksut? 

- Hyviä kahvihetkiä toivottelee Merikaisla!

Nähtävää Kustavissa: Kustavin kirkko ja kirkkomaat

Nähtävyyksien parissa Kustavissa. Rakastatko sinäkin historiaa ja kauniita kirkkorakennuksia? 

Yksi omista Kustavin keskusta-alueen suosikkinähtävyyksistä ja yleensäkin puukirkoista on Kustavin kirkko. Se on mielestäni maailman ihanin pikkukirkko punamultaisine seinineen ja valkoisena hehkuvine ristikkoikkunoineen. Niin sopivat sen sävyt saaristoon. Ilta-aikaan valaistun kirkon kauneus on puhutteleva. Siinä se seisoo yksinäisenä omassa hiljaisuudessa.  

On vaikea määritellä yksiselitteisesti, mikä on kirkon ikä, sillä sitä on laajennettu ja korjattu vuosien varrella. Puukirkko kuitenkin vihittiin käyttöön nykyisellä paikallaan vuonna 1783. Kirkon perushirret on tuotu noihin aikoihin Kustavin Rahista, Pyhän Jaakobin kirkkomaalla sijainneesta puretusta kappelista: Ne ovat vuodelta 1675. 

Pyhän Jaakobin kirkkomaan aita Kustavissa.

Nykyään kyseisellä Jaakobin kirkkomaalla, Rahin Kunnaraisten kylässä, on pieni muistomerkki risteineen ja todella kauniit ja kirkkomaata perinteiseen tyyliin reunustavat hirsiaidat. Se sijaitsee aivan Kustavin Kotieläinpihan vieressä Rahintiellä. Rauhaisa vierailukohde sekin, palanen kaunista kulttuurimaisemaa.

Vastaavanlainen vanha kirkkomaa löytyy myös Pohjois-Vartsalasta: Pyhän Johanneksen kappelin kirkkomaa. Sen puretusta kappelista on siirretty nykyiseen keskustan Kivimaan kirkkoon mm. 1640-luvun kaunis saarnastuoli. 

Palataan vielä nykyiselle kirkolle. Kustavin kirkon vieressä kohoaa kaunis rakennus, punapaanuinen kellotapuli. Täysin paanuilla päällystetty tapuli on siirretty tänne  niinikään Jaakobin kirkkomaalta vuonna 1793. 

Kävely hautausmaan alueella rauhoittaa, ja voipa sieltä bongata myös arvostetun kustavilaisen kirjailijan Volter Kilven hautakiven. Ehkäpä bongaat myös merihenkisen hautausmaan hautakiviltä simpukan tai korallia. Kaunis patsas, jossa äiti ja lapsi tähyävät merelle (Jussi Vikaisen suunnittelema) kohoaa hautuumaalla sankarihautojen keskellä ja kertoo omaa surullista tarinaansa vuosien 1918 ja 1939 - 1944 sodista. 

Kirkko avaa ovensa matkailijoille jälleen juhannuksena. Nyt en päässyt kirkkoon sisälle, vaan tyydyin kauniin ulkokuoren kuvaamiseen. Ehkäpä kirkko sopii hyvin näin pääsiäisen lähestyessä esiteltäväksi, muistuttamaan pääsiäisen alkuperäisestä sanomasta. 

• Kustavin kirkko: Kivimaa, keskusta, Kirkkotie 3 

• Pyhän Jaakobin kirkkomaa: Rahi, Rahintie 576

• Pyhän Johanneksen kirkkomaa: Pohjois-Vartsala, Kappelirannantie 33

- Merikaisla

DIY: Korin kahvan korjaus

Ups! Talvinen luikahdus kalliolla, ja suosikkikorini kantokahva murtui.

 

Mitä tehdä? Vaihtoehdot: 

1. Heitä kori pois tai käytä nuotion sytykkeenä. 

- Noh, ekologista ainakin. Vaan voisiko tuolle kahvalle vielä tehdä jotain? 

2. Poista kahva kokokaan ja tee korista säilytyskori. 

- Hyvä vaihtoehto tämäkin. Aina on tarvetta kauniille säilytysesineille. 

3. Korjaa kahva! 

- Tämä tehdään! 

Korjaa punotun korin kahva itse

Kahva on suhteellisen nopea ja helppo korjata. Siihen tarvitaan vain: 

- Vahvaa eristysteippiä ("jeesusteippiä")

- Liimaa (itse käytin kuumaliimaa)

- Narua (luonnonnarua)

- Kaunista koristenauhaa

Ensin asetellaan rikkimenneet päät kohdilleen ja kohtaan pyöritellään pari kierrosta teippiä, reippaasti yli murtuneen kohdan. Seuraavaksi narun pyöritystä kahvan ympärille, jotta teippi saadaan piiloon. Juutti tai hamppunaru toimii ruskean korin kanssa kivasti. Kiepsauta naru kahvan ympäri ja tee vahva solmu alkukohtaan. Piilota häntä tulevan narupunoksen sisälle. Laita kahvaan samalla liimaa, jotta naru liimautuu kieputuksessa tiiviisti kahvaan ja edelliseen kierrokseen. Lopuksi vielä solmut, ja narun pää tökkimällä sisälle punokseen, liiman kera. Kangasnauha tuo näyttävyyttä korin kahvaan ja, se on samalla kaunis somiste. Rusetti kruunaa lopputuloksen. 

Valmis korjauskohta on noin kymmenisen senttiä leveä. Se riitti tämän korin kahvan korjaamiseen. Vinkki: Pyörittele narua koko kahvaan, tällöin tulos on symmetrinen.

Tämä pikkukori sai jatkoelämän ja pääsi heti mukaan talviselle luontoretkellemme. Ulkona kuksakahvit maistuvat aina! 

- Merikaisla

Suomen talvi on harmaa ja ikävä?

 

Sanovat, että Suomen talvi on harmaa. Ja valoton. 

Vaan kun aurinko yllättäen pitkän, pimeän talven keskellä nostaa päätään pilviverhon takaa, on maailma värejä tulvillaan. Pienet jäähelmet puiden oksilla toistavat auringon häikäisevää kirkkautta. Pakkashangella pikkuriikkisissä hiutaleissa välähtelevät prisman sateenkaarisävyt. 

Taivaan sininen hehku on henkeäsalpaavan kaunis. Auringonlasku lännessä lataa keltaisen ja oranssin kirkuvat sävyt verkkokalvolle, ja samaan aikaan pohjoisen taivaalla matalalla roikkuvat pilvet värjäytyvät satumaiseen violetin ja vaaleanpunaiseen laveerattuun sävymaailmaan. 

Puiden rungoilla jännittävät, harmaanvihreät jäkälät ja kallion kyljessä lumen alta pilkottavat sammaleet yllättävät kerta toisensa jälkeen värihehkullaan. 

Tänään lumi sulaa kohisten. Vieläköhän pakkaskelit saapuvat? 

Luonnon tarkkaileminen on voimaannuttavaa. Nautitaan kaikista talven hetkistä! 

- Merikaisla

DIY: Tee itse jätkänkynttilä pimeiden iltojen iloksi

Valoa pimeisiin iltoihin ja juhlahetkiin. Jätkänkynttilöillä saat loimuavaa tunnelmaa pimeään. Elävä ulkotuli vangitsee katsojan ja tuo pihapiiriin perinteikästä hehkua. 

Jätkänkynttilä itse tehden moottorisahalla

Jätkänkynttilä syntyi itsekaadetusta pihahongan palasta. Noin 70 cm korkeaksi sahattu männynrungon "tolppa", oli jo muutaman vuoden odottanut liiterissä.  Kaarna oli poistettu sen kuivuttua. Takuulla siis kuivaa puuta. 

Isäntä nappasi moottorisahan ja näin se syntyi. Vahvaharteinenhan 😃 tekee tämän pokasahalla ja kirveellä, mutta meillä oikaistiin – ja moottorisaha pärähti käyntiin.

1) Ensin keskelle puuta sahattiin pystysuuntaan ristilovetus. Syntyi neljä puutornia. Alas jätettiin n. 12 cm kiinteä osa.

Huom: Huolehdi turvallisuudesta ja paina puuta lujasti maata vasten, ettei se hypähdä terän alta pois. 

2) Molemmille puolille, ristiloven alaosaan, sahattiin pieni sytytyskolo: kolmio, joka ulottuu yläosastaan keskelle ristilovea. Näin tuli pääsee lovea pitkin kapuamaan ylös. 

Näitä kolmioita siis max. kaksi jätkänkynttilän vastakkaisille puolille. Yhdelläkin kololla pärjää, silloin jätkänkynttilä palaa hitaammin. Vinkki: älä tee kolosta liian syvää, etteivät jätkänkynttilän seinämät palaessaan romahda liian nopeasti.

3) On aika sytyttää jätkänkynttilä. Pientä sytykettä kolmiokoloon ja tulitikkua perään. Ekologinen vinkki: Steariini (vanhat kynttilänpalat) tai vaikkapa ylijäänyt ruokaöljy loven kaadettuna avittaa syttymistä. 

Siinä se sitten roihuaa. Katso videoni loimuavasta jätkänkynttilästä. Video löytyy Youtube-kanavaltani:  

Loppuvaiheessa hiiltynyt puu on maagisen kaunista katsella.  

Muista asettaa jätkänkynttilä palamattomalle alustalle / maaperälle, mieluiten kalliolle.

Tunnelmallisia iltoja toivottelee, 

Merikaisla