Jääkävelyä kevätauringossa

Terveisiä Naantalista, "naapuristamme". 

Vielä uskaltauduimme viikonvaihteessa jäälle. Se hohti kirkkaana lumisten raitojen välistä. Siltojen alla oli jo sulaa, sanoin isoilla aukoilla. 

Veneiden kiinnityspaalut kohosivat kuin toteemit jään syleilystä. Innostuin niitä kuvaamaan. Kultarannasta päin Kuparivuori hohkasi punertavana, Naantalin kirkko kohosi ylväänä vastarannalla.

 

Jään pinta oli kuin hopeinen taideteos. Teräsjää hohti kirkkaana. Nyt olisi ollut hieno keli myös luistella luonnonjäällä. 

Pilkkijöitä oli todella paljon. Hopeakylkisiä särkiä eivät huolineet, vaan niitä sätki jäällä varisten ja lokkien ilona.

Särki

Utelias yorkki-koirulimme oli ihmeissään, mutta nautti auringosta yhtä lailla meidän kanssa. 

Naantalin kaupunginrannan sinisorsaurokset olivat pukeneet hohtavat soidinvärit ylleen. Oli leppoisaa kuunnella niiden sosiaalista pulinaa. 

Yksinäinen valkoinen sulka kelottuneella laiturilla sykähdytti omana taideteoksenaan. Tästä voisin tehdä vaikka taulun, värit ovat minun harmoniakartalta.

- Merikaisla

Hiihtoretki talvisissa maisemissa

Talvinen päivä, hyvä keli hiihtoretkelle. Aurinko ja pilvet vuorottelevat taivaalla ja sinisyttävät maisemaa. Rakastan tehdä umpihankeen omaa latua, sinne, missä muut ihmiset eivät liiku. Rauhallinen hiihtotahti antaa aikaa katsella ja kuunnella luontoa. Tälläkin kertaa pieni urpiaisparvi lensi ylitsemme. Yksinäinen korppi raakkui ja liiteli taivaalla. 

Matkasimme ohi peurojen ruokintapaikan, jossa kaksi kaurista ruokaili, vaan pelästyivät tietenkin meitä ja loikkivat kiiruusti metsään. Kustavin metsäiset lohkarekalliot nousivat jylhinä. 

Metsä ja pelto olivat täynnä lumeen painaituneita eläinten jälkiä. Niistä sympaattisimpina kaikille tutut jäniksen käpälien symmetriset hyppelyt. 

Pieni käkkäräinen kelottunut mänty hurmasi minut ensinäkemältä. Matkan varrelle osui myös vanha ruostunut maatalouskone sekä vanha, kivinen rakennus, ovi suloisesti rempallaan.  

 

Lumi on nyt ihanan puhdasta ja talvi kauneimmillaan. Nautitaan kauniista talvipäivistä! 

- Merikaisla tuulessa

Veneellä Vartsalan Vanhalle Koululle

Saaristolaisblogiksi olen näemmä aika vähän veneily- ja merikuvia julkaissut. Veneilykautemme alkoi tänä vuonna jo vappuna, ja kevään helleaalto helli merenkulkijaa. Peräaaltojen valkeat vaahdot seuraavat venettä ja Ströömi tarjoilee kauniita maisemia. 

Kesäkikesän helteillä kävimme vieraiden kanssa meriteitse Vartsalan Vanhalla Koululla. Vartsalan saarella Kustavissa sijaitseva veneilykohteemme on siis sisustusliike ja kahvila. Kiva, uusi visiittikohde myös vieraillemme ja mukava paikka matkailu- ja shoppailukohteeksi sekä kahvihetki- tai pizzapaikaksi. Vanhalla Koululla voi herkuttelun yhteydessä ihailla ihania sisustus- ja lahjaesineitä, monenlaisia "sisustushärpäkkeitä", mutta myös käypiä, kauniita käyttöesineitä.

Lasiset verkonmerkit - mustavalkokuvana. 

Tarjolla on oman kynttiläpajan kynttilötä, monen värisiä ja mallisia. Valkoiset ovat suosikkejani, mutta nämä kyllä ehkä sopisivat lumiseen talveen paremmin. Lisäksi kameraani tarttui mm. tyylikkäitä kynttilämajakoita ja lasisia verkonmerkkejä.  

Kahvilan piha-alue

Ravintola-alueen pihaa rajaa ja kaunistaa harmaa kuusilauta-aita. Upeasti kelottunut. Pihamiljööstä nappasin kuviin myös heinäseipäistä tehdyn kukkatelineen. Rakastan luonnon harmaannuttamaa sävyä. Valkoisen ohella.

Tein muuten viime talvena heinäseipäistäni sisustustikkaat omaan tupaani. Käy kurkkaamassa!

Suosittelen lämpimästi kohdetta. Veneillenkin kohteen löytää kivsti merkittyä väylää pitkin ja tätä kaislikosta meren keskeltä hauskasti kurkkaavaa kylttiä seuraamalla. Niin, siis pääseehän perille myös autolla. 

Turvallisuus merellä ennen kaikkea, muistakaahan käyttää pelastusliivejä! Vielä on mukavia veneilykelejä luvassa

- Merikaisla