Jääpuikkoja ja lasisia männynoksia

Kevät on tullut! Talvenselkä on kääntynyt, välillä sentään vielä on pakastanut. Sade ja jäinen tuuli jäädyttivät männyn hennot havuneulaset. Saivat hetkeksi kuultavan, lasisen viitan.

Pihan jylhää kalliota pitkin valuva vesi oli aamulla jäädyttänyt kauniin seinämän sammalten lomaan. Auringon säteet heijastuvat jääpuikoista, jotka rintarinnan nököttivät jylhän ikikallion kupeessa. Tietyssä kulmassa aurinko värjäsi niihin sadunhohtoisia sateenkaaren sävyjä. Tunnelma oli kuin ikiaikaisesta, mystisestä tarinasta. 

Näinä erikoisina ja poikkeuksellisina aikoina saan voimaa luonnon kauneudesta. Luonnon muovaamat taideteokset jättävät kauniin muistijäljen. Kamera kädessä hetket voi vielä varoiksi vangita, ja säilöä tulevaan.

Nautitaan myös päivien pitenemisestä. Mietitään positiivisia ajatuksia. Keskitytään parempaan tulevaisuuteen.

- Merikaisla 

Nokipannukahvit nuotiolla

Nokipannukahvit ulkona. Voiko vanhanajan pannukahvi enää paremmalta maistua näin pikkupakkasilla. Tämä rouhea grilli sijaitsee naapurissamme ja se on koottu ihan vain tiilistä pyöreään muotoon. 

Nokipannukahvit on ehdottomasti juotava kuksasta.

Tuleen tuijottelussa on jotain maagista, sitä voisi katsella tuntikausia. Tuleen tuijottaminen lumoaa ja joskus se vie ajatukset mukanaan, taruihin ja uskomuksiin, tulen synnyn kertomuksiin. 

Näin Ukko-ylijumala iskee tulta:

"Tuikahti tulikipuna, putosi punakeränen

Luojan luomilta tiloilta, Ukon ilman iskemiltä

läpi taivahan tasaisen, halki tuon ihalan ilman."

- Kalevala

Toivottavasti pääsette joskus nauttimaan ulkona pannukahvit.

  

Tuleen tuijottaja,

- Merikaisla