15. syyskuuta 2018

Koristemajakka pihalle ja venevanhuksen elämä




Yksi kesän projekteista oli koristemajakka pihalle. Sen suunnittelu alkoi tietokonepiirroksella. Sitten betoniliikkeeseen ostamaan sopivia betonista tehty ojarumpu ja muita "betonipalikoita". Majakan inspiraationa oli Kustavin Isokarin majakka, vaan ei punaraitaisena vaan harmaaraitaisena.

Maaliksi valitsin betonin päälle soveltuvan sokkelimaalin, valkoista ja tumman harmaata. Maali osoittautui mukavan mattaiseksi. Ensin tein maalarinteipillä raitoja varten rajaukset, sitten harmaata maalia ja lopuksi valkoinen raita.

 









Majakan parveke on tehty kierrätysmateriaalista, ison maalipurkin kannesta (!), johon "liimasin" Plastic Paddingilla metalliverkosta leikatun suikaleen. Pari kerrosta mustaa spraytä, ja parveke oli valmis. Ikkunat ja oven maalasin käsituntumalla mustalla maalilla, ensin lyijykynällä hahmottelemalla ja pikkuisella pensselillä maalaten. Olisiko sittenkin pitänyt jättää ne pois? Noh, käännellään tuota lopullisessa sijaintipaikassa rannassa sitten niin, että ikkunat näkyvät, vaikkapa merelle päin. Lupaan laittaa kuvia, kun majakka on kannettu rantakalliolle. Myös majakan valo on vielä hakusessa, näissä kuvissa on valkoinen myrskylyhty, mutta tarkoitus on laittaa valoksi aurinkokennovalo

Löysin muuten kirpparilta hienon wanhan kalaverkon, joka kertoo omaa tarinaansa menneiltä ajoilta. Se lojuu kuvissa tuossa majakan vieressä, mutta löytänee paikkansa jostain muualta. Ideoita? 


Venevanhus kuivalla maalla

Taustalla näkyy toinen menneen kesän projektini, joka jäi kesken, vai jäikö? Sain wanhan soutuveneen lahjana kustavilaiselta herralta. Venevanhus oli lojunut monta vuotta kumollaan hänen rannassaan ja oli jo osin lahonnut. Se oli maalattu valkoisella lateksimaalilla, joten maali rapisi jo reippaasti.

Tarkoitukseni oli alun alkaen hioa maali pois ja kyllästää vene jollain öljyllä. Laittaa siihen multaa ja kukkia. Vaan kun sitä tuossa kalliolla olen katsellut, niin se näyttää niin kauniille silmissäni, että jääkööt siihen toistaiseksi kaunistamaan kalliota. Maali rapiskoot pikkuhiljaa itsekseen pois. 

Mitä mieltä olette, kukkapenkiksi? Vai ihan vaan koristeena?





Tänään sateen jälkeen kehkeytyi kuulas, aurinkoinen syysilta. Aurinko tuntui häikäisevältä, kuiskien ihania muistoja helteisestä kesästä. Rakastan syksyä, ihan jo odotan syyslehtien punertumista. 

- Merikaisla



30. elokuuta 2018

Ilta rannalla auringonlaskun aikaa


Hetki rantakalliolla. Ilta. Hiljaisuus. Meri. Auringonlasku.













Vierailulla Raumalla. Iltalenkillä koiran kanssa. Kuvat Syvärauman rantamaisemissa. Mereltä kuuluu muutamien veneiden kehräävää hyrinää. Yksinäinen nokikana rannan tuntumassa. Tunnelma ei juurikaan sanoja kaipaa. 

Tämäkin saaristo ja sen rannat ovat lähellä sydäntäni.

Rakkaudesta mereen,

- Merikaisla