8. elokuuta 2019

Kustavin linnakesaari: Katanpää

Linnakesaari Katanpää on osa Kustavin Lypertön saarta. Vielä jokin aika sitten sinne ei ollut veneilijöillä asiaa, vaan saari oli varusmieskäytössä. Saarella on pitkä historia, joka ulottuu 1800-luvulle. Sotilastoimintaa, vankeja, kivenlouhintaa, tykkipattereita… Mutta: saari tarjoaa historiansa lisäksi myös kaunista luontoa ja huikeita merimaisemia. Nykyään siis veneilijät ja vierailijat saavat nauttia Katanpään aidosta tunnelmasta ja näköaloista.  

Katanpäästä aukeaa aava ulappa Ojansuunaukolle. 
Suojaisaa satamaa reunustaa matala valli.

Sisääntulo satamaan. 

Ströömin reunamilla sijaitsevan Katanpään vierasvenesatama sijaitsee suojaisassa lahdessa. Satamasta katsottuna, matalan vallin takaa aukeaa aava. Jossain horisontissa siintää Kustavin Isokarin majakkasaari. 

Syvät meriväylät ja 4 metriä syvä satama-allas laskevat myös purjeveneet turvallisesti sataman syliin. Vaikka en itse olekaan purjeveneilijä, on niiden valkeita, aalloilla keikkuvia kupeita, jylhiä mastoja ja hohtavia purjeita upea katsoa.






Pieni, mutta tunnelmallinen satamakahvila tarjoaa parastaan vierailijoille: aitoa, kermaista lohisoppaa ja sen kanssa vaikkapa ehtaa Katanpään tummaa bitteriä

Kahvilan kupeessa olevassa pikkupuodissa on mukava piipahtaa samoin hieman kauempana mukulatien varrella  olevassa  taidenäyttelyssä. Tänä kesänä 2019 esillä on Katanpään yrittäjä Merja Siekkisen omaa taidetta.


Taidenäyttely sijaitsee kauniissa tiilirakennuksessa. 

   




Kiviset, venäläisten vankien taidolla rakentamat mukulakivitiet kulkevat läpi saaren ja kasarmialueen. Tiessä voi nähdä jopa keskiväylän merkit. 





Alueen mielenkiintoisin rakennus lienee vanha puinen pumppukaivo ja vesitorni. Kaunis rakennus. Sen alla on 60 metriä (!) syvä porakaivo ja tornissa todella iso vesisäiliö. Opastaulu sen kertoo.







Ströömi. 

Katanpään maasto on vaihteleva. Auringonpolttamilla kallioilla viihtyvät mm. tuulen ja sään pieksämät katajat. 

Suosittelen kohdetta kesäiselle veneilyretkille. Ehkäpä toisella kertaa kerron, mitä Katanpään läntinen ja pohjoinen puoli tarjoavat. Sielläkin on paljon nähtävää. 

Nyt takaisin kohti Ströömiä ja kotia!

Merikaisla


Tämä juttu on tehnyt rakkaudesta Kustaviin ja saaristoon. Katanpään historiasta voit lukea täältä. Jollet ole veneen omistaja, niin vinkkinä: Saarelle risteilee kesäisin myös Vesibussi Aavatar Kustavin Kivimaan laiturista ja Kaljaasi Olga Uudestakaupungista. Toivottavasti myös kesällä 2020.









22. heinäkuuta 2019

Rantakalliolla pyykinpesua ja pyykkietikkaa

Sain testattavakseni kolmenlaista pyykkietikkaa. Ihanantuoksuisia, Särkisalossa käsitehtyjä etikoita. Monille tuoksutetut pyykkietikat ovat varmasti jo tuttuja. Pyykin jälkihuuhtelussa ne jättävät pyykkiin ihanan raikkaan tuoksun ja tappavat myös bakteereja ja vievät pois tunkkaisia hajuja. Samalla pesukonekin puhdistautuu ikävistä tuoksuista ja kalkkijäämistä. 

Ohjeita pyykkietikan käyttöön ja kivoja vinkkejä löydät Saaren Taika -sivuilta. 

Ensimmäisenä tuli mieleen: Raikasta miesten urheiluasuihin. Puuteria lakanoille. Laventelia uni- ja alusasuihin. Toimii!

Heittäydyin hetkeksi ajatusleikkiin, kuinka ennen vanhaan pyykit pestiin merissä ja joissa. Pyykkilautaan hinkaten ja sitten vanhoilla puisilla pyykkipojilla valkeat lakanat ja pellavat ja pitsiliinat roikkuimaan tuulten ja auringon kuivattavina. En toki lähtenyt oikeasti pyykkipulverilla pesemään ja luonnon vesiä rehevoittämään moisella työllä, mutta pyykkietikasta vesistö olisi korviaan loksauttanut. Nämä biohajoavat pyykkietikat ovat luontoystävällisiä ja tehty luonnollisista raaka-aineista. Respect!


Heittäydin samalla valokuvaajaksi ja leikin tuotekuvaajaa. Minkälaisia tuotteiden pitäisi kuvissa olla? Perinteinen suora pönöttävä rivistö? Söpösti kallellaan purkit sinne tänne kalliolla...hmm… Hieman kuvaan vinoutta? Vastavaloa? Mukaan rannan kukkia? Tunnelmaa, jossa itse tuote jää taustalle. 

Hauska leikki. Olisiko minusta ammattivalokuvaajaksi? 






Rannan kalliot ja rantakukat ovat kyllä aivan sellaisenaankin kuvauskelpoisia ja ansaitsevat oman paikkansa tässä jutussa. Värien kirjo on silmiä hivelevä. 

Toisaalta meren kimmellys ja harmoniset sävyt tasoittavat maisemaa kummasti. 





Kiitos yhteistyöstä Saaren Taika.

Aurinkoista kesän jatkoa ja raikkaita myötätuulia pesu- ja huuhteluhetkiin kaikille, toivotteleepi 

Merikaisla







3. heinäkuuta 2019

Kylmäpihlaja, majakkasaari Raumanmeressä


Nämä sieluni maisemat eivät juurikaan sanoja kaipaa. Kuvauspaikkana Raumanmeressä sijaitseva Kylmäpihlajan majakkasaari, jonne matkasimme ystävämme veneellä. Punainen, kivinen majakka odotti karulla saarella meitä ja suojaisa venesatama kutsui aurinkoisena ja paahteisena päivänä rantautumaan. 











Pienen majakkasaaren miljöö on hyvin vaihteleva ja karu. Avomeren puolella saarta vartoivat kalliot ja meren hyväilemät kivilohkareet. Kallioissa näkyvät kauniisti jääkauden ja meren jäljet. 

Kivien ja kallioiden koloissa purppuraiset rantakukat hehkuvat kauniina. Kivien suojissa pesivät myös tiirayhdyskunta. Hämmästyttävän kirkkaanvihreät levät ovat löytäneen myös syvänteistä oman kotinsa. Matalat tuulten pieksämät katajat ovat marjoista tiheinä.

Mantereen puolelta saari on vehreämpi ja muutamat pihlajat vartioivat majakan lailla tulevia merenkävijöitä. Tyrnipensaat kuuluvat niinikään tänne saaristoon.

Näissä maisemissa mieleni lepää.

- Merikaisla