21. tammikuuta 2022

Vuosi alkoi aurinkoisena

Talvinen meri ja aurinko

Niin alkoi vuosi aurinkoisena. Tauon jälkeen uusi vuosi on jälleen minullekin uutta puhtia täynnä. 

Kuvat uuden vuoden päivältä. Aurinko paistoi matalalta taivaanrannassa. Se värjäsi oranssinhohtoikseksi talven sylissä nukkuvia lepän urpuja, ja miltei antoi niille jo lupauksen: Kyllä minä jälleen tulen keväällä uudestaan teitä hellimään.

Kevääseen on vielä pitkä matka, mutta minä uskon auringon lupaukseen. Valo antaa voimaa ja uskoa paremmasta tulevaisuudesta – pitkän pandemiajakson toivottavasti jo pian loppuessa. 

Nyt on kuitenkin aika nauttia talven kauneudesta ja lumesta. Mukavaa kun saaristossakin on jälleen lunta! 

Leppäpuun urpuja

Pelastusrengas, talvinen ranta

Myös talviset yöt ovat täynnä mystiikkaa. Kurkkaa Instagramistani huikea öinen täysikuu ja halooilmiö. 

Hyvää tammikuuta ja uuden vuoden alkua 2022, 

Merikaisla


6. syyskuuta 2021

Auringonkukkameren väriloistoa

Auringonkukka

Illat jo pimenevät syksyn saapuessa, mutta vielä jaksaa syyskukkaloisto ilahduttaa. Tämä upea auringonkukkameri, kullankeltainen auringonkukkapelto, ilahdutti satunnaista matkailijaa Kustavin Vartsalassa. Ja mikä mukavinta: pellon omistaja oli laittanut mukavan kyltin keskelle peltoa: "Saa poimia!". 

Auringonkukkapelto

Auringonkukkia, keltaiset kukat

Täyttä väriterapiaa! Muutama kimalainen vielä etsi mettä kukinnoista.  Tässä loisteessa olisi voinut viettää pidemmänkin ajan.  

Nappasin maltillisesti muutamia auringonkukkia päiviäni piristämään. Pellon reunassa pirskahtelivat väriloistollaan myös oranssit kehäkukat ja taivaansiniset ruiskukat, jotka tarttuivat kamerani linssiin. 

Oranssi kehäkukka

Ruiskukka, sininen luonnonkukka

Auringonkukka
Kiitos tilan omistajille ihanasta yllätyksestä!

Aurinkoista, pirtsakkaan keltaista syksyn alkua kaikille! 

- Merikaisla 





17. elokuuta 2021

Ranta, rannan kukat, kallio - tuntevatko ne minut?



Suljen silmät, mitä näen? 
- Utuisen kesäaamun harson, läpi luomieni. Hiljaisen hetken. 

Miltä se tuoksuu? 
- Kainosti suolaiselle, meri on läsnä. 

Mitä tunnen? 
- Kyynärvarsieni alla karheaa. Ikuisuuden. Ikuisen kallion. Merituulen lempeän hyväilyn poskillani. 

Siristä silmiäsi
- Kultakehrän uteliaan valon. Säkenöinnin. Hennon lämmön tulvivan sisälleni. 

Avaa maisema.  
Karu vehreys. Matalat, vaatimattomat. Värejään toistavat. Elämää hehkuvat. Tuulenpieksämät. Meren rakastelemat. 

Siinä ne ovat. Mielenmaisemassani.
- Rantani, kallioni, kasvit ja kukat. Luontoni. Luonteeni. 


Minä tunnen.  
- Tuntevatko ne minut? 






Hetken tunnelmia hopeisen aamun lumossa. 

- Merikaisla

13. heinäkuuta 2021

Isokarin majakkasaari tarjoaa mielenkiintoista historiaa ja kaunista luontoa

Isokarin majakka
 
Kustavin Isokarin majakka on uljas merestä nouseva merimerkki ja upea vierailukohde, mutta todella mielenkiintoinen on myös koko saari ja sen historia. Matkasimme saareen veneellä aurinkoisena, mutta aika tuulisena päivänä. Miltä tuntuisi olla puhurin puhallellessa majakan huipulla? Pian se nähtäisiin. 

Matka oli kaikkineen upea kokemus, ja käynti majakassa palkitsi kaikki odotukset. Liity seuraani tutustumaan majakkasaaren ihmeisiin! 


Taivalsimme vierasvenesatamasta kävellen läpi saaren kohti majakkaa, alkuun meren hiomien kivien täyttämää polkua pitkin. Ihastelimme maisemia ja luontoa: rannikkotykki, suomenpihlaja, jännittävä lähes magrovemetsämäinen tervaleppäluhti. Matkan varrelle osui myös tämä vanha, erään luotsin itsensä rakentama asunto, nyt jo parhaat päivänsä nähnyt sympaattinen asumus.  


Isokarin majakka, luotsintorppa


 

Siinä se sitten lopulta oli, lähes 50 metriä meren pinnasta kohoava komistus. Itse majakka on seissyt kalliolla jo vuodesta 1833. Valmistumisvuosi on korkeaan jättilaisoveen kyltitettynä. Uhkea ovi; sisään mennessä ei siis juurikaan tarvinnut kumarrella.


Isokarin majakka


Isokarin majakka


Kapusimme lähes 200 askelta ylös puisia portaita kohti majakan kärkeä. Ikkunoista kajastivat aurinko, meri ja saaren maisemat. 


Isokarin majakan ikkuna Isokarin majakan ikkuna


Isokarin majakka sisältä, puuportaat


Perillä

Tuuliselle valolyhdylle päästyämme aukesivat upeat maisemat auringonkultaamalle merelle ja horisonttiin, sekä saaren eri kolkkiin. 


"Tunnelma pysäyttää, ja hetki hiljentää kävijän. Raikas merituuli suhisee korvissa, maisema salpaa hetkeksi hengityksen. Lyhtykoju kimaltelee selän takana ja silmät sulkiessaan voi nähdä sen verkkaisen valokeilan kiitävän läpi öisen maiseman."
- Merikaisla tuulessa


Isokarin majakka


Isokarin majakka, valo

Keltainen, punainen vai raidallinen majakka?


Muutama fakta majakan historiasta. Tiesitkö sinä nämä? 


• Isokarin majakalla on ollut monta eri väritystä. Valmistuttuaan majakan ulkokuosi oli ensin punatiilinen. Sitten keltaiseksi maalattu. Sitten punavalkoraitainen, mustavalkoraitainen, ja jälleen nykyvärinsä mukainen raikas puna- ja valkoraitainen. Mielestäni se on ainoa oikea sävy tälle majakkavanhukselle. 

• Itse lyhdyssä on aikoinaan poltettu mm. hamppuöljyä, naurisöljyä ja pirtua (noh, se hävisi kyllä osin parempiin suihin).

• Alunalkaen saaren omisti Kustavin Kaurissalon Itätalon isäntä. Majakan ensimmäiset asukkaat olivat tilalta saareen määrättyjä renkejä, jotka paimensivat karjaa ja tarvittaessa luotsasivat laivoja. Isokari kuuluu edelleen Kustavin Kaurissalon kylään.
• Hui! Majakka meinattiin talvisodan aikana räjäyttää kappaleiksi. 

Saaren luonto tarjoaa parastaan

 

Isokarin luonto on monimuotoinen. Aallonmurtajan suojissa pesii mm. hauska punajalkainen riskiläyhteisö. Rantakäärmeiden määrä on vähentynyt reippaasti alueella, kun vuoden 2018 alkutalvella korkea merivesi nousi murtajalle ja lähes koko käärmeyhdyskunta hukkui. Voi, miten surullista. Lehdot kätkevät sisäänsä myös monia lintuystäviä, mm. kerttuja ja suloisia peukaloisia. Tämän ja monta muuta mielenkiintoista faktaa kuulimme saaren oppaalta.

 

Mielenkiintoinen on myös saaren kasvillisuus: karuilla kallioilla kasvavia saariston omia kasveja, on metsää, niittyjä, lehtoja ja jopa suota, sekä pieni järviruokojen valtaama järvimaisema. Länsipuolen paljailta tuulenpieksämiltä kallioilta voi nähdä auringonsillan ja upean auringonlaskun. 


Tupasvilla
Tupasvilla


kihokki
Kihokki


Kallioilla kasvaa ihana, pörhöinen tupasvilla, sekä myös jännän eksoottinen, kärpäsillä herkutteleva kihokki. Matalat katajaryppäät ovat myös saaren tunnusmerkkejä. On kalliokieloja, kauniita heiniä ja erilaisia putkilokasveja. Yksi saaren kolmesta ruususta, orjaruusu, kukkii heinäkuussa heleän vaaleanpunaisena. Rannan tuntumassa hehkuu fuksianpunainen, aika harvinainen ketoneilikka


Orjanruusu Isokarissa
Orjanruusu


Ketoneilikka kasvaa Isokarissa
Ketoneilikka




Opastus saaren saloihin

 

Itse majakkaan ei turvallisuussyistä pääse ilman opasta, ja oppaan palveluihin kuuluu myös kaunis luontopolkuopastus saaren halki. Oli todella upeaa kulkea opastettu reitti ja kuulla monia mielenkiintoisia tarinoita saaren historiasta ja luonnosta. Meille valikoitui oppaaksi nuori mies Jussi. Kiitos hänelle asiantuntevasta ja kivasta opastuksesta.

 

Jos sinulla heräsi mielenkiinto lähteä Isokarin saareen, tehdään sinne matkoja sekä Kustavin Kivimaalta että Uudenkaupungin vierasvenesatamasta.


- Merikaisla 

 

Lisätietoa löytyy saaren omilta sivuilta www.isokari.fi.
Yhteistyössä Visit Kustavi.


7. heinäkuuta 2021

Kustavin Vuosnainen tarjoaa elämyksiä: koe luontopolku, taidenäyttely ja maista shakshukaa

Vuosnainen luontopolku Kustavi

Kustavin keskustan tuntumasta lähtevän pienen lossimatkan päässä häämöttää Vartsala. Matkaa Vartsalan lossiasemalta läpi saaren länsirannalle kertyy reippaat 6 kilometriä. Olet perillä Vuosnaisissa, jossa sinua odottavat monenlaiset elämykset. Täältä lähtee myös yhteysalus Ahvenanmaan saaristoon. Vietin päivän Vuosnaisten kallioillaMaisemat hivelevät aisteja, mutta tänä kesänä tänne kannattaa suunnata myös kauniin luontopolun, puhuttelevan taidenäyttelyn ja tietenkin suussasulavien ravintolaruokien takia. Ai mikä ihmeen shakshuka? Se selviää jutun lopussa. 


Luontopolku hulppeissa maisemissa


Kustavin Vuosnaisiin avattiin reilu vuosi sitten upeamaisemainen luontopolku. Polku lähtee Ravintola Spaunan / Vuosnaisten lauttasataman vierestä, ja kaartaa heti uljaita kallioita pitkin merellisiin maisemiin. Jo alkuvaiheessa voi ihailla jykeviltä silokalliolta aukeavaa sinistä merta ja tuntea raikkaan merituulen tuiverruksen. 


Polku jatkaa rannan tuntumassa ja esittelee paikalle pystytetyin kyltein saariston luontoa, kasvillisuutta ja eläimiä. Kallioihin on piirtynyt jääkauden merkkejä. Ruohosipuli kasvaa täällä villinä. Ehkäpä voit nähdä taivaalla kaartelevan ihan oikean merikotkan. Matkan varrella on paljon mielenkiintoista nähtävää. Lopulta oranssein nauhoin merkitty kumpuileva polku kaartaa hieman sisemmälle saareen ja takaisin Vuosnaistentielle. Matkaa kertyy yhteensä noin 1,3 kilometriä. 


Luontopolku Kustavi

Suvi Nurmi taidenäyttely Kustavi

Vuosnainen luontopolku, Kustavi


Luontopolku Kustavi, Spauna
Merkitty luontopolku on mielestäni loistava teko myös luonnolle: se antaa lähellä asuville linnuille pesimärauhan, eikä kuluta kasvillisuutta laajemmin, koska kävijät kulkevat kaikki yhtä ja samaa reittiä.


Suvi Nurmi taidenäyttely Kustavi

Suvi Nurmen taidenäyttely 


Tälle kesälle Spaunan kallioille (luontopolun alkuosaan) on pystytetty  taitelija Suvi Nurmen taidenäyttely nimeltään Meriperhosen päiväkirja. Kallioilla kohoaa suurikokoisia kierrätetystä ja ruostumattomasta metallista hitsattuja patsaita. Aurinko palvoo näitä teoksia, ja säteet välkkyvät häkellyttävän kauniisti teräksen pinnoilla.Tarkkakatseinen veneilijäkin voi kiikarilla nähdä muutaman teoksen korkeilla kallioilla. Taideteoksia on lisäksi itse Spaunan sisätiloissa. Näyttely on avoinna 3.7. 2021 - 29.8.2021.


Suvi Nurmi taidenäyttely Kustavi
Suvi Nurmi, veistos, Opus 1 & 2
Opus 1 & 2. Veistosten nimet on kerrottu teoksen viereisissä pyöreissä kivissä. 


Suvi Nurmi taidenäyttely Kustavi
Kustavi, Satu Nurmi, taidenäyttely

"Mitä jos voimat loppuu? Mitä jos kotka tai korento vie? Mitä jos joutuu myrskyyn? Mitä jos siivet onkin epäkuntoiset ja jotenkin oudot ja toiset nauraa ja pilkkaa? Onneksi on joku kuka kannustaa ja auttaa alkuun" (Ote Suvin nettisivujen Meriperhosen päiväkirjasta, Perhoskuiskaaja)


Omaksi suosikikseni vajaan parinkymmenen teoksen joukosta nousi Perhoskuiskaaja. Kaunis, vahva teos, samalla kuitenkin niin herkkä. Tämän patsaan äärelle viivähdin tovin ja jäin katselemaan kaunista merimaisemaa ja auringon välkettä. Tässä muutama lähikuva taideteoksesta: 

Suvi Nurmi taidenäyttely Kustavi

Suvi Nurmi taidenäyttely Kustavi, Perhoskuiskaaja

Suvi Nurmi taidenäyttely Kustavi, Perhoskuiskaaja

"Useimmat teokset ovat vahvasti tarinallisia ja sisältävät paljon symboliikkaa", kertoo Suvi. "Teräs on kylmää ja kovaa, mutta haluan saada sen näyttämään pehmeältä." Totta, siinä taiteilija on todella onnistunut. Taideteokset syntyvät ajan kanssa. "Teosten tekeminen on voimia vaativaa työtä ja yhden työn tekemiseen voi mennä useita kuukausia", valottaa taiteilija.


On todella hieno idea pystyttää näyttely ulos. Teokset näyttäytyvät eri tavalla pilvisenä ja aurinkoisena päivänä.


Ravintola Spauna, Kustavi Vuosnainen
 


Spauna, ravintola Kustavi
Spaunassa herkuttelua


Luontopolun ja näyttelyn jälkeen nälkä jo kurnii mahassa. Viereisessä Ravintola Spaunassa on tarjolla monenlaisia herkkuja, ja täällä voit kokea vaikkapa tuulahduksia Lähi-idästä. Maistamisen arvoinen on ravintolan isännän kotimaan herkku, Shakshuka-pannu, jossa on vihanneksia, tomaattia, kananmunaa ja lammasmakkaraa


Spauna, Shakshuka ruoka


Kysyin Spaunan
Minna Haranilta, mitä muuta ruokaa hän suosittelisi.

"Vaikkapa pizzojamme. Teemme pohjat itse italialaisista jauhoista. Täksi kesäksi toimme leipurin Israelista, joka oli mieheni opettaja leipien ja pizzan teossa. Hän tekee meillä hapanjuurileipiä ja leivonnaisia." (Kyseinen tuore leipä muuten lähti tietenkin mukaamme Spaunan pikkupuodista). Jälkkäriksi Minna ehdottaa tämän kesän uutuusherkkua, vohveleita. Niitä syödessä kyllä suu sulaa.

 

Tässäpä siis täydellinen päivä, taidetta, luontoa, pientä liikuntaa ja herkkuja. Kannattaa kurkata myös Meriaseman vierasvenesataman kuhina. Illan tullessa satunnainen matkaaja voi jäädä vaikkapa yöksi yhteen Spaunan hirsimökeistä, josta on näköala merelle.

 

Rakkaudesta saaristomatkailuun,

Merikaisla