13. kesäkuuta 2025

Merikaisla Tuulessa -kirpputori ja kirpputoripäivät tulevat taas!

Olen jo useamman vuoden ajan pitänyt Facebookissa kirpputoria. Talviaikaan se nukkuu pientä talviunta, mutta kesää kohti se heräilee ja aika-ajoin sinne tupsahtaa näytille reippaasti tavaraa. 

Lisäksi olen järjestänyt kerran-kaksi kesässä kirpputoripäivät Kustavissa

No, olenko unohtanut laittaa tänne siitä? Olen! 

Kirppari löytyy Facebookista, tietenkin nimellä Merikaisla Tuulessa Kirpputori. Kirpparipaikka ei siis ole auki muuta kuin sovittaessa, vaan se toimii netissä. Tavaroita voi noutaa sovittaessa ja toimituskin onnistuu usein lähialueelle. Pääosin postituskin onnistuu. 

Tavarat ovat 99 % omiani, mutta kirpputoripäivillä saan vieraakseni mm. siskoni, jolloin koko piha on täynnä ihanaa kierrätystavaraa. 

(jatkuu kuvan alla)

Merikaisla tuulessa -kirpputoripäivät 2025.

Merikaisla Tuulessa Kirpputoripäivät 

Jos piipahdat Kustavissa heinäkuun toisella viikolla, 11. - 13.7.2025, niin kirppari on auki! (säävaraus)

Lisätiedot / sijaintitiedot löydät Facebook-tapahtumasta Merikaisla Tuulessa Kirpputoripäivät 2025

Mitäs kirpputorilla on sitten tarjolla? 

Koriste- ja käyttötavaraa. Vintagea. Maalais- / saariston romantiikkaa. Poppanoita ja kankaita. Kalaverkkoa. Muistoja navetan kätköistä. 

Itsetehtyjä ja tuunattuja kädentaitojakin löytyy muutamia, muun muassa heinäseivästikkaita ja tervasaunatonttuja.  






Ja vaikka mitä.... 

Kuvia kirpparin tavaroista (ps. osa jo myytykin). 


Tervetuloa siis ostoksille! 

Terveisin Merikaisla Tuulessa -blogin Liisa 


19. toukokuuta 2025

Aika kertoa: Kuka on Merikaisla tuulessa -blogin takana?

Liisa Marjomäki


Kun aloitin Merikaisla Tuulessa -blogin pitämisen, pohdin, että toimin merellisellä nimimerkillä Merikaisla. On ollut kiva anonyymina jakaa vinkkejä niin kädentöihin,  ulko/ sisätilojen sisustamiseen sekä saariston matkailuun. Jakaa omia rakkaita asioita, joista itse nautin. 
 
Olen aika ajoin pohtinut, pitäisikö paljastaa, kuka on blogin takana. Se ei ole ollut salaisuus ja monihan sen on kuullut ja tietenkin ystävät ja monet tutut ovat sen jo tienneetkin. Tänään on se päivä, jolloin kerron teille kaikille sen. 


Nimeni on Marjomäki. Liisa Marjomäki

My name is Bond...😊 Kerron ensin hieman tausta itsestäni.
 
Olen mainosgraafikko ja tiedottaja ja olen toiminut pitkään markkinoinnin ammattilaisena, mm. musiikki- ja tapahtuma-alalla, ohjelmatoimistoissa ja levy-yhtiöissä. Alan monissa syövereissä on tullut toimittua tiedottajana ja promoottorina sekä visualistina ja graafisten ilmeiden luojana. Monet artistit ja julkisuudesta tutut henkilöt ovat saaneet nauttia palveluksistani, ja esimerkiksi heidän musiikkinsa ja erilaiset esiintymiset ovat käsieni kautta löytäneet tiensä radioihin tai vaikkapa konserttikiertueelle. 
 
Tein vuosi sitten rohkean päätöksen ja ryhdyin yrittäjäksi. Siinäpä myös syy, miksi välillä on ollut hiljaisempaa blogin puolella. Nyt Markkinointi- ja viestitäalan yrittäjänä omassa Grafiitti Prossa, (tuttujen kesken mainostoimistossa), saan toteuttaa omaa luovaa ammattiani erilaisissa caseissa ja myös muilla aloilla. Pääsen mainosgraafikkona luomaan ilmeitä ja visuaalisuutta monille eri yrityksille. Myös kirjoittamaan erilaisia tekstejä – niin toimin myös satunnaisesti toimittajana. 

Liisa vs. Merikaisla


Kun pohdin syitä, miksi kesti näin pitkään laittaa blogin sivuille yhteystietoihin oma nimeni, nousi pääajatukseksi se, että oma työni businessmaailmassa markkinoinnin alalla on hyvin kaukana blogini, eli rakkaan "alteregoni" Merikaislan ajatusmaailmasta. Merikaisla rakastaa luontoa ja saaristoa. Kestävää kehitystä, kierrätystä. Pehmeitä arvoja. Mutta – niin myös Liisa! Nämä arvot ovat meille yhteisiä, ja molemmilla meri astuu sydämessä. Samoin yhteistä luovuus ja rakkaus taiteeseen. Näistä syistä blogi alunperin syntyikin. 

Liisa toimii aktiivisesti mm. luonnonsuojelun ja vesistönsuojelun parissa. Tämä arvomaailma on yhteistä sekä Liisalle että Merikaislalle. Yhteistä on myös se, että molemmat haluavat opastaa, jakaa neuvoja ja iloa. Merikaisla pehmeillä, luonnonläheisillä arvoillaan. Liisa vaikkapa artistien ja asiakkaiden menestymisen tiellä. 

(...jatkuu kuvan alla...)

Liisan ja Merikaislan rakas paikka: Kustavin Heponiemen loiste ja kummeli.
Liisan ja Merikaislan yhteinen rakas paikka: Kustavin Heponiemen loisto ja kummeli.


Loppujen lopuksi tajusin, että arvot eivät sinänsä riitele keskenään. 

Kiitos, että jaksoit lukea tämänkin blogipostaukseni. Kuulen mielelläni, oliko hyvä, että "paljastin" itseni? Ja onko sulla ollut koskaan samankaltaisia pohdintoja? 

Terkuin Merikaisla, eli Liisa Marjomäki 

PS. Jos haluat nähdä, mitä olen tehnyt tai vaikkapa keiden artistien kanssa olen työskennellyt, kurkkaa ihmeessä Grafiitti Pron sivut ja ota yhteyttä, jos kiinnostuit 😊 


Liisa Marjomäki, Merikaisla tuulessa


28. tammikuuta 2025

Lohta avotulella – talvella ja pakkasellakin



Grillilohi avotulella

Ulkotulella on talvellakin mukava tehdä ruokaa. Lihan ja kasvisten ohella yhä useammin kala löytää meillä tiensä grilliin. Varsinkin näin talviaikaan, koska grillitulella lohi valmistuu nopeaan. Kyytipojaksi ja mausteeksi se sai tällä kertaa mantelilastuja, ripauksen hunajaa, konjakkia ja katajanoksia marjoineen. Tietenkin merisuolaa. 

Tuoreesta katajasta saa mukavasti myös lisäsavuntuoksua. 


 



Avotulella paistuvat toki talviaikaan meillä silloin tällöin myös  "ulkoilumakkarat". Kirpeällä pakkasella ne maistuvat kuin kesän ensimmäiset grilliherkut.

  

Teetkö sinä talvella ulkona nuotio- tai grilliherkkuja? Kerro ihmeessä vinkkisi, mitkä maistuvat näin talviaikaan. 

- Merikaisla

23. joulukuuta 2024

Ovikranssi sypressistä, männystä ja puolukasta


Pientä puuhastelua talveen - ja jouluunkin. Kävin Fiskarsissa ihan vain turistina, mutta pääsin osallistumaan kranssikurssiin, jonka järjestettiin floristi Tiia Selenius-Nielssenin ohjauksella Veitsitehtaalla. Tarjolla oli havujen ja glögin tuoksua, kivaa tunnelmaa! 

Pöydälle oli tuotu valmiiksi kaikenlaisia havuja ja tekovälineiksi leikkurit ja vihreää rautalankaa. Olen usein vain pyöritellyt oksia metallirinkulan ympärille ja kiinnittänyt ne rautalangalla. Tällä kertaa kranssiin tehtiin pieniä nippuja, jotka sitten parilla tiukalla rautalankakierroksella kiinnitettiin pyöreään metallikehikkoon. Nippuja ei siis sidottu erillisillä, pienillä metallilankapaloilla aluksi yhteen, vaan niput pyöräytettiin kehikkoon yhtenäisellä juoksevalla, pitkällä rautalangalla. 

Valitsin kranssiin männynhavuja, sypressin oksia ja puolukanvarpuja. Taisivat ne varvut hieman kadota oksien syleilyyn, mutta kivaa oli jälleen tehdä, tällä kertaa hieman erilainen kranssi. 


Sypressin ja männyn havuja.

Kranssin tekovälineet.


Sypressi-, männynhavu- & puolukkakranssi.

Pääkuvassa kranssi nyt sitten on rusetteineen kaikkineen ulko-oveamme somistamassa. 

Hyvää loppuvuotta ja alkavaa uutta vuotta! 

- Merikaisla 

24. kesäkuuta 2024

Tankarin majakkasaari tarjoaa myös kiehtovaa merihistoriaa

Tankar, majakka ja majakkasaari

Tässä jälleen yksi majakkabongaus ja retki Kokkolan ulkosaaristossa sijaitsevalle Tankarin majakalle. Vahva suositus majakoita ja merta rakastaville! 

Aurinkoinen päivä kutsui merelle ja päiväretkelle kohti Tankarin majakkaa. Matkasimme sinne Kokkolan Yxpihlajan vierasvenesatamasta M/S Jennyllä. Mukavan kokoinen alus, jonka kanttiinista sai pientä purtavaa ja istumapaikkoja oli myös kannella. Tankar sijaitsee noin 15 km päässä mantereelta, ja matka taittui aurinkoisessa säässä mukavasti.

Opastettu kierros ja majakka

Mukavan merimatkan ja rantautumisen jälkeen pääsimme opastetulle kierrokselle, joka kierrätti meitä saaren eri paikoissa ja kertoi paikan mielenkiintoisesta historiasta. Tankar tunnettiin aiemmin Tankokarina: merestä pilkistävällä ulkoluodolla oli aluksi 1750-luvulla vain kummeli, jota oli korotettu tynnyreillä, eli kansan suussa luodolla seisoi tanko

Maan noustessa luodosta muodostui saari. Nykyinen saarella seisova uljas punavalkoinen majakka valmistui vuonna 1889. Noin 30 metrisen majakan runko on raudasta valmistettu. Peltikuorinen torni on rakennettu ilman välitasanteita ja huipulle pääsee kierreportaita nousten. Askelmia kertyy yhteen suuntaan huimat 122. Majakan ikkunoista näkee mukavasti alueen rakennukset ja tietenkin meren aina horisonttiin asti. 

Tankar, majakka Kokkola

Tankar, majakka

Tankar, majakka sisältä päin.

Tankar, majakka ja majakkasaari

Tankarin maisemat ja museo

Pieni polku kulkee kylän ja asutuksen läpi kohti majakkaa: Sen varrella on kauniita harmaantuneita mökkejä ja punamultaisia rakennuksia. Saarella onkin toiminut luotsien lisäksi kalastajien oma kyläyhteisö. 

Matkan varrella sijaitsee myös pieni hylkeenpyyntimuseo, jossa voit nähdä kalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyvää esineistöä. Luotsit asuivat saaren pohjoisosassa luotsiasemalla. Nämä elinkeinot elivät karulla saarella rintarinnan. Tietenkin saarella asuivat majakan valmistuttua myös majakkamestari ja majakanvartijat. 

Tankar, majakka ja majakkasaari

Tankar, majakka ja majakkasaari

Tankar, museo majakkasaari

Tankar, hylkeenpyyntimuseo majakkasaari

Tankarin vanha puukirkko

Majakkasaarelta oli pitkä ja vaarallinenkin merimatka lähimpään mantereella sijaitsevaan kirkkoon. Niinpä luoto sai oman pienen puukirkon. Tankarin kirkko on pystytetty vuonna 1754. Sen penkeissä voi nähdä aikalaisten kaivertamia puumerkkejä. Jokaisalla arvostetulla kävijällä, ns. kirkonmiehellä, oli oma paikkansa kirkossa, josta merkit kertovat. Jos pappi ei sään vuoksi päässyt saarelle pitämään saarnaa, sen piti satamavouti.

Tankar, kirkko majakkasaari, Kokkola

Tankar, kirkko majakkasaari 

Saarella ei ollut helppoa elää. Myös onnettomuuksia kohdattiin. Vuonna 1855 Tankarin luotsiasemaa kohtasi suuri menetys. Luotsivene upposi työtehtävissä kovassa myrskyssä ja saaren kaikki luotsit menehtyivät.

Tämä muistolaatta ei kerro siitä, vaan se on pystytetty luotseille ja aseman henkilökunnalle, jotka eivät hyväksyneet venäjän keisarin käskyä luotsitoiminnan venäläistämisestä, vaan erosivat tehtävistään. Laatan tekstissä lukee vuosiluku 1912 sekä "Muistomerkki niille, jotka eivät alistuneet ryssän sortoon."

Tankar, majakkasaari, muistolaatta 1912

Tankar, luonto majakkasaari
Kallioinen saari on noussut merestä vuosien saatossa. 

Vinkkini Tankarin majakkareissuun

Vinkki 1. Suuntaa keskiviikkona saareen, silloin majakka on auki ja pääset sisälle uljaaseen majakkaan.

Vinkki 2. Jos haluat käydä majakassa, suuntaa heti opastetun kierroksen jälkeen ensin majakalle, jotta pääset varmasti vierailemaan huipulla. Majakalle on tapana kertyä jonoa ja majakka on auki vain pari tuntia iltapäivällä. Sisälle pääsee vain 5 henkilöä kerrallaan. Majakkaan on pieni pääsymaksu.

Vinkki 3. Saareen voi jäädä myös yöksi ja majoittua viehättävässä vieradsmajassa, Majakkamestarin talossa tai luotsiaseman hostellissa. Saarella voi vierailla tietenkin myös omalla veneellä. 

Vinkki 4. Omat eväät maistuvat aina varmasti. Saarella on myös pieni anniskeluoikeuksin varustettu Cafè Tankar -kahvila, josta saa mm. sämpylöitä. Mutta, jos haluat tarjolla olevan lohikeiton, se tulee varata ennakkoon.



Toivottavasti vinkkini auttavat, jos aiot bongata tämän edelleen toiminnassa olevan majakan. Tanka-majakan valokiila viistää edelleen yössä ja luo kirkasta kajoaan ja turvaa kaikille merenkulkijoille! 

- Merikaisla 

Tankar, majakkasaari