Pikkuvaris lensi luokseni - taidetta netistä

Onpas kirkas keväinen päivä. Sinisenä hohtava taivas häkellyttää harmaan talven jälkeen. Pellolla heinät ovat kuin suloisia viiksikarvoja lumen keskellä ja muutama talventörröttäjä on vielä pystyssä. Ehkäpä sen kätköissä on vielä pari siementä lintujen syötäväksi. Tintit laulavat jo kilpaa. Pari astetta pakkasta, kantohanki, pajunkissat kurkkivat hohtavan valkoisina, ja varikset hyppivät ja leikittelevät hangella ja puissa. Onpas eläimellistä: kissaa, viiksiä, lintuja ja variksensulkia. 

Siinäpäs aasinsilta taiteeseen ja varistauluuni, joka lehahti kotiini tällä viikolla.

Törmäsin netissä myynnissä olevaan pikkuvaristauluun, joka hurmasi suloisuudellaan. Eikä jättänyt rauhaan vaan "koputteli ikkunaan" joka aamu. Taulussa pieni, suloinen varis laskee mäkeä potkukelkalla. "Vähän pelottaa vauhti, mutta antaa mennä vaan!", se taitaa miettiä.

Ihanan, uuden, naivistisen varistauluni nimi on Alamäen huumaa. 

"Minulla on Eslan potkukelkka, joten siitä tuo aihe. Tänä talvena on ollut hyvät kelkkakelit", esitteli minulle ennestään tuntematon taiteilija Kari Majamäki pientä tauluaan, kun vaihdoimme viestejä meilitse. Sähköpostijutustelun jälkeen tuntui, kun olisimme jo vanhoja tuttavia. Mukavaa shoppailua siis.  

Vein taulun ulos kuvattavaksi: pikkuvaris oksalla, halkopinossa - missä on variksen koti? Hauskaa, miten öljyväritaulun sävy muuttui eri valossa kuvattaessa. Noh, kyllä se, tottakai, lopulta löysi sisälle seinälleni.  

Elämäni ensimmäisen kerran ostin  siis netin kautta taidetta, ja olihan se hieman jännittävää; tilata näkemättä taulua, mutta koska tilasin suoraan taiteilijalta, se tuntui luetettavalta tavalta. Ja parissa päivässähän se söpö pikkuvaris lehahti ovelleni hyvin pakattuna. Kutkuttavan odotuksen jälkeen postin saapuessa oli kuin joulu olisi tullut ☺. Oli jännä avata pakettia. Juuri niin suloinen variksenpoika, kuin odotinkin!  Ja hienot hopeiset puukehykset.

Uudella taululla on minulle oma merkityksensä. Näen taulussa ehkä hieman itseäni; täysillä uusia tuulia päin vaaroista välittämättä. Isäni nimitti itseään Vaari-varikseksi, taulu muistuttaa minua myös pilven reunalla istuvasta isästäni. Pienestä taulusta on paljon iloa ja se tuo hymyn huulilleni. 

Kiitos vielä kerran taiteilija Kari Majamäki!

Kuva taulusta on julkaistu taiteilijan luvalla - jos haluat nähdä lisää hänen töitään, kurkkaa >>  #variksenpesä