Rantakalliolla pyykinpesua ja pyykkietikkaa

Sain testattavakseni kolmenlaista pyykkietikkaa. Ihanantuoksuisia, Särkisalossa käsitehtyjä etikoita. Monille tuoksutetut pyykkietikat ovat varmasti jo tuttuja. Pyykin jälkihuuhtelussa ne jättävät pyykkiin ihanan raikkaan tuoksun ja tappavat myös bakteereja ja vievät pois tunkkaisia hajuja. Samalla pesukonekin puhdistautuu ikävistä tuoksuista ja kalkkijäämistä. 

Ohjeita pyykkietikan käyttöön ja kivoja vinkkejä löydät Saaren Taika -sivuilta. 

Ensimmäisenä tuli mieleen: Raikasta miesten urheiluasuihin. Puuteria lakanoille. Laventelia uni- ja alusasuihin. Toimii!

Heittäydyin hetkeksi ajatusleikkiin, kuinka ennen vanhaan pyykit pestiin merissä ja joissa. Pyykkilautaan hinkaten ja sitten vanhoilla puisilla pyykkipojilla valkeat lakanat ja pellavat ja pitsiliinat roikkuimaan tuulten ja auringon kuivattavina. En toki lähtenyt oikeasti pyykkipulverilla pesemään ja luonnon vesiä rehevoittämään moisella työllä, mutta pyykkietikasta vesistö olisi korviaan loksauttanut. Nämä biohajoavat pyykkietikat ovat luontoystävällisiä ja tehty luonnollisista raaka-aineista. Respect!

Heittäydin samalla valokuvaajaksi ja leikin tuotekuvaajaa. Minkälaisia tuotteiden pitäisi kuvissa olla? Perinteinen suora pönöttävä rivistö? Söpösti kallellaan purkit sinne tänne kalliolla...hmm… Hieman kuvaan vinoutta? Vastavaloa? Mukaan rannan kukkia? Tunnelmaa, jossa itse tuote jää taustalle. 

Hauska leikki. Olisiko minusta ammattivalokuvaajaksi? 

Rannan kalliot ja rantakukat ovat kyllä aivan sellaisenaankin kuvauskelpoisia ja ansaitsevat oman paikkansa tässä jutussa. Värien kirjo on silmiä hivelevä. 

Toisaalta meren kimmellys ja harmoniset sävyt tasoittavat maisemaa kummasti. 

Kiitos yhteistyöstä Saaren Taika.

Aurinkoista kesän jatkoa ja raikkaita myötätuulia pesu- ja huuhteluhetkiin kaikille, toivotteleepi 

Merikaisla

Kylmäpihlaja, majakkasaari Raumanmeressä

Nämä sieluni maisemat eivät juurikaan sanoja kaipaa. Kuvauspaikkana Raumanmeressä sijaitseva Kylmäpihlajan majakkasaari, jonne matkasimme ystävämme veneellä. Punainen, kivinen majakka odotti karulla saarella meitä ja suojaisa venesatama kutsui aurinkoisena ja paahteisena päivänä rantautumaan. 

 

Pienen majakkasaaren miljöö on hyvin vaihteleva ja karu. Avomeren puolella saarta vartoivat kalliot ja meren hyväilemät kivilohkareet. Kallioissa näkyvät kauniisti jääkauden ja meren jäljet. 

Kivien ja kallioiden koloissa purppuraiset rantakukat hehkuvat kauniina. Kivien suojissa pesivät myös tiirayhdyskunta. Hämmästyttävän kirkkaanvihreät levät ovat löytäneen myös syvänteistä oman kotinsa. Matalat tuulten pieksämät katajat ovat marjoista tiheinä.

Mantereen puolelta saari on vehreämpi ja muutamat pihlajat vartioivat majakan lailla tulevia merenkävijöitä. Tyrnipensaat kuuluvat niinikään tänne saaristoon.

Näissä maisemissa mieleni lepää.

- Merikaisla