22. helmikuuta 2018

DIY: Linnuille kookosrasva / siemenherkkuja

Talven pakkasilla täytyy muistaa myös siivekkäitä pikkuystäviämme. Kookosrasva on linnuille sopivaa herkkua ja se on talvella tipusille enemmän kuin tärkeää. Ja vatsansa täyteen ne saavat tietenkin siemenistä. 

Tee itse siemenherkkuja

Nappasin kaupasta mukaan kookosrasvapaketin ja siemenpussin. Kookos sulatetaan miedolla lämmöllä kattilassa ja kun rasva on sulanut, heitetään joukkoon pussillinen auringonkukan siemeniä tai muuta siemen/pähkinäsekoitusta, mukaan voi heittää myös kuivia marjoja, rusinoita jne. 


Vuorasin "elmukelmulla" muutaman metallisen kakkumuotin ja kaadoin niihin seoksen hieman sen jäähdyttyä. Puutikku pystyyn pehmeään seokseen, jotta sen tilalle voi sitten pujottaa ripustusnauhan. Ulos jäähtymään ja valmista tuli. Pikkuiseen koristeena olleeseen kakkumuottiin unohdin laittaa kelmun, joten se päätyi sellaisenaan roikkumaan käkkärämäntyyn, joita täällä saariston kallioisessa maastossa kasvaa.






Lintulauta ja talipalloteline

Samalla kauppareissulla mukaan tarttuivat nämä kaksi linnunruokintalaitetta: puinen lintulauta ja sininen metallinen talipalloteline. Ne kaipasivat hieman maalia ja suojaa pintaan. Petsasin lintulaudan kelohongan värisellä terassiöljyllä, jota terassilautoihimme on vedetty. Kattoa vahvistettiin mustalla ylijäämähuovalla. Siemenillä täytettynä harmaa lintulauta ripustettiin mäntyyn, johon se liitty linnunpöntön kaveriksi. 



Rautalankahärpättimen spreijasin valkoiseksi kevyen hionnan jälkeen. Tähän tungin sisään myöskin itsetehtyjä kookosrasvasiemensekoituksia, jotka olin tehnyt kertakäyttömukeihin (muki helppo poistaa). Kiireessä unohdin ottaa kuvan itse herkuista

Ulkona nämä maastoutuvat kivasti talviseen maisemaan. Kuvissa (lopussa) näkyy vielä vanha mökinmallinen lintulauta, joka vetelee viimeisiään: oravien käsittelyssä se on saanut aika paljon siipeensä. Oli siis hyvä aika hankkia uusi lintulauta.

Vaan missä linnut? Noh, kuvaushetkellä kadoksissa, mutta vakiovieraita ovat olleet sini- ja talitintit, satunnaisesti hömötiainen sekä joitain keltarintaisia tipusia, joita en vielä ole tunnistanut. Oksilla hyppelee myös täällä talvehtiva punarinta, mutta se ei siemenistä piittaa, vaan etsii männyn kätköissä horrostavia hyönteisiä. 

Pöytä on katettu, hyviä ruokailuhetkiä pikkuböödit!

- Merikaisla



20. helmikuuta 2018

Puusorvattujen kynttilänjakojen tuunaus


Vanhat viime vuosisadalta peräisin olevat puusorvatut kynttilänjalat ovat jotenkin sympaattisia. Olisivatkohan nämä 50- tai 60-luvulta? 



Tämä kaksikko sai valkoisen värin. Puisena ne eivät oikein istuneet sisustukseni värimaailmaan. Kirpparilta löysin kuparisia kynttilän mansetteja, jotka nekin spreijattiin valkoisiksi. Sidoin kynttilänjalkoihin vielä valkoisen pitsinauhan. Ja tietenkin valkoiset steariinikynttilät varsinaista virkaa hoitamaan. Nyt ne koristavat keittiössä pientä ikkunaani. Ja välillä vähän isompaa ikkunaa. :)








Paljon vielä kirpparille tai annan hyväntekeväisyyteen tavaraa. Mutta nämä kynttilänjalat saivat luonani vielä uuden mahdollisuuden. Spraymaalilla suihkuttelu vaatii hieman hermoja, koska se valuu helposti, mutta useita ohuita kerroksia, niin kyllä sillä peittoon saa. 


Tässä käytin tavallista maalikaupan mattaspraytä, joka sopii puulle, mutta olen lukenut mm. blogeista ilmeisimmin aika uudesta spraystä, eli kalkkimaalispraystä, jota olisi kiva kokeilla. 

Mitä kokemuksia sulla on spreijauksesta?


- Merikaisla

11. helmikuuta 2018

Osa 2: Retrokeittiön remontti eli uusi keittiö

Tässä lupaamani uusi keittiö remontin jälkeen. Tämä postaus on jatkoa keittiöremontti osa 1:een (katso retrokeittiön kuvat aiemmasta postuksesta ennen remonttia).


Vanha retrokeittiö sai siis lähteä kokonaan. Uusi keittiö valmistui oman suunnittelun tuloksena, apuna keittiöliike, joka piirsi mallin puhtaaksi. 

Työssä apuna olivat ystävät, joiden avulla myös seinää kaatui, jotta tilaa saatiin avarammaksi (tästä lisää myöhemmin). Keittiön ikkunat olivat aika pienet, mutta niihin ei koskettu, ne saivat vain uutta maalia karmeihinsa. 

Seinät verhottiin leppäpaneelein lukuun ottamatta muuria, joka maalattiin valkoiseksi. Paneelit tulivat ihan lähimetsästä, kun ihana naapuri sahautti paneelit omista puista ja metsästään. Ne maalattiin siis tietenkin valkoisiksi. Lattialle ladottiin ruskeaa puulaminaattia. Unelmana on aito puulattia, ehkä se joskus toteutuu, mutta edukkaampi vaihtoehto oli nyt valintani. 

Kaapistoksi valittiin saaristolaistyyliset, valkoiset pystyuraovet ja -laatikot. Vetimiksi valikoitui kromipatinoidut kuppivetimet. Keittiön puujäljitelmä laminaattitasot ovat samaa sävyä kuin lattia. Tason alla oleva raitaverho on kiinnitetty tasoon verhokiskolla, ja sen taakse kätkeytyy lisää säilytystilaa. 










Jotain vanhaa säilytettiin

Ainoa, mikä vanhasta keittiöstä jäi paikoilleen, on vanha söpö Porin Matti -tulisija, joka kuurattiin puhtaaksi. Sen alle ladottiin pieni laattaosio. Silloin tällöin pieneen lämmönlähteeseen sytytetään tuli ja vesipannu porisee sen liedellä. 


Hella/uuniyhdistelmäksi en halunnut uutuutta hohtavia keraamisia tasoja tai muuta liian prameaa, eli vanhanaikainen levyhella heivattiin, mutta se vaihtui uudempaan samankaltaiseen. Minusta se sopii saariston tunnelmaan kivasti. 



Seinän pikkuhyllyistä ylempi on valmishylly, alemman olen itse tehnyt puusta - ja tietenkin maalasin ne valkoiseksi.  

Keittiöremppaa oli kiva itse suunnitella, kompakti tila, mutta mielestäni sain sen ihan toimivaksi. Tällä kertaa en perehdy vielä muihin sisustuselementteihin, mutta voin palata niihin vielä joskus täällä blogissa. :)
Peltinen munataulu koristaa hellan taustaa. 
Materiaalit

Lattia Ikea / taso ja kaapistot Kalustetukku / oven vetimet Biltema / allas Ikea / liesituuletin Keittiöjätti / kaakelit ylijäämää ystävältä 
(Huom. Julkaisu ei yhteistyössä myyjätahojen kanssa.)

Kiitos asennusapurit: Atso & Jussi (lattia, keittiökaapit) ja Kipa (verho).


- Merikaisla

4. helmikuuta 2018

Jäätiiliä ja ilmapallosta jäälyhtyjä


Perinteiset ämpärijäälyhdyt lienevät kaikille tuttuja, eli vettä ämpäriin jäätymään ja ennen kuin se on kokonaan jäätynyt, kumotaan ämpäri ja valutetaan keskiosasta vesi pois. Sisälle kynttilä ja lyhty on valmis talvi-iltoja ilahduttamaan. 

Itselläni oli ensimmäistä kertaa testissä ilmapalloista tehdyt jäälyhdyt. Tämä kokeilu tehtiin Lumiemmin inspiroimana. Kiitos blogissasi olleesta vinkistä! Omat jäälyhtyni saivat kaverikseen jäisiä tiiliä. 

Jäälyhtyjä ilmapalloista

Näin startattiin: Ilmapallot suoraan hanaan kiinni ja vettä täyteen. Pieni ilmatila kannattaa jättää. Itse laitoin pallot jäätymään eri kokoisiin taikinakulhoihin, jotta ne jäätyisivät pystyasentoon. Kaikille ei riittänyt astioita, joten jätin ne vain lumeen makoilemaan. 

Ulkona oli aluksi vain pari astetta pakkasta, joten en oikein osannut arvioida, kauanko jäätyminen kestää. Lisäksi yöllä satoi lunta, joten jäätyminen hidastui varsinkin alaosasta.



Toiset saivat jäätyä pidempään, toiset vähemmän. Ensimmäisestä tuli tosi hauras, mutta kaunis. Yhdestä kuin jäinen avaruusolion kristallikallo, kolmannesta puolimalja (pallo hajosi ennen aikojaan). Oli kuin lahjoja olisi avannut, eli oli hauska nähdä, miten jää oli muodostunut palloihin. Paras tulos tuli kirpeällä pakkasella, todella kirkas jää. Ja mikä ihaninta, jääveistokset näyttivät myös kirkkaassa talvisessa päivänpaisteessa tosi kauniille. 


Jäätiilien sisällä kukkiiJäätiilet tehtiin mehutölkkiin: Tölkki lähes täyteen vettä, ja kuivakukat upoksiin. Käytin valkoisia morsiusharsokukkia. Ne olivat aika kevyitä, eivätkä heti halunneet sukeltaa veteen, vaan koittivat itsepäisesti nousta pintaan.  Painoin ne lopulta rutistelulla muovipussilla (tertrapurkin yläosastaveden alle. Kun tiilet olivat jäätyneet osittain, poistin muovin ja lisäsin vettä, jotta kukat jäivät kokonaan veden alle, ja lopulta siis jäätiilen sisään. 
Huomasin, että jäätiilet kannattaa jäädyttää vain osin ja jostain halkeamasta valuttaa jäätymätön vesi pois. Näin sisälle laitetut kukat näkyvät kirkkaampina ilmakuplassaan. Kierrätys kunniaan

Jäätiilen kukat elävät jo kolmatta elämäänsä. Ensi ne olivat juhlissa kukkasomisteena. Sitten ne kuivuneena koristivat lasimaljakossani tovin. Nyt ne pääsivät jään sisään ulos kauneuttaan vielä kerran jakamaan. Neljäs vaihe on kukkien kompostointi, kunhan lumi ja jää ovat sulaneet. Pahvipurkit kierrätetään tietenkin käytön jälkeen, ja nekin saavat näin vielä jossain toisessa muodossa uuden elämän.




 
Kirkkaita ja tuikkivia helmikuun pakkasiltoja!

- Merikaisla