Nähtävää Kustavissa: Kustavin kirkko ja kirkkomaat

Nähtävyyksien parissa Kustavissa. Rakastatko sinäkin historiaa ja kauniita kirkkorakennuksia? 

Yksi omista Kustavin keskusta-alueen suosikkinähtävyyksistä ja yleensäkin puukirkoista on Kustavin kirkko. Se on mielestäni maailman ihanin pikkukirkko punamultaisine seinineen ja valkoisena hehkuvine ristikkoikkunoineen. Niin sopivat sen sävyt saaristoon. Ilta-aikaan valaistun kirkon kauneus on puhutteleva. Siinä se seisoo yksinäisenä omassa hiljaisuudessa.  

On vaikea määritellä yksiselitteisesti, mikä on kirkon ikä, sillä sitä on laajennettu ja korjattu vuosien varrella. Puukirkko kuitenkin vihittiin käyttöön nykyisellä paikallaan vuonna 1783. Kirkon perushirret on tuotu noihin aikoihin Kustavin Rahista, Pyhän Jaakobin kirkkomaalla sijainneesta puretusta kappelista: Ne ovat vuodelta 1675. 

Pyhän Jaakobin kirkkomaan aita Kustavissa.

Nykyään kyseisellä Jaakobin kirkkomaalla, Rahin Kunnaraisten kylässä, on pieni muistomerkki risteineen ja todella kauniit ja kirkkomaata perinteiseen tyyliin reunustavat hirsiaidat. Se sijaitsee aivan Kustavin Kotieläinpihan vieressä Rahintiellä. Rauhaisa vierailukohde sekin, palanen kaunista kulttuurimaisemaa.

Vastaavanlainen vanha kirkkomaa löytyy myös Pohjois-Vartsalasta: Pyhän Johanneksen kappelin kirkkomaa. Sen puretusta kappelista on siirretty nykyiseen keskustan Kivimaan kirkkoon mm. 1640-luvun kaunis saarnastuoli. 

Palataan vielä nykyiselle kirkolle. Kustavin kirkon vieressä kohoaa kaunis rakennus, punapaanuinen kellotapuli. Täysin paanuilla päällystetty tapuli on siirretty tänne  niinikään Jaakobin kirkkomaalta vuonna 1793. 

Kävely hautausmaan alueella rauhoittaa, ja voipa sieltä bongata myös arvostetun kustavilaisen kirjailijan Volter Kilven hautakiven. Ehkäpä bongaat myös merihenkisen hautausmaan hautakiviltä simpukan tai korallia. Kaunis patsas, jossa äiti ja lapsi tähyävät merelle (Jussi Vikaisen suunnittelema) kohoaa hautuumaalla sankarihautojen keskellä ja kertoo omaa surullista tarinaansa vuosien 1918 ja 1939 - 1944 sodista. 

Kirkko avaa ovensa matkailijoille jälleen juhannuksena. Nyt en päässyt kirkkoon sisälle, vaan tyydyin kauniin ulkokuoren kuvaamiseen. Ehkäpä kirkko sopii hyvin näin pääsiäisen lähestyessä esiteltäväksi, muistuttamaan pääsiäisen alkuperäisestä sanomasta. 

• Kustavin kirkko: Kivimaa, keskusta, Kirkkotie 3 

• Pyhän Jaakobin kirkkomaa: Rahi, Rahintie 576

• Pyhän Johanneksen kirkkomaa: Pohjois-Vartsala, Kappelirannantie 33

- Merikaisla

DIY: Korin kahvan korjaus

Ups! Talvinen luikahdus kalliolla, ja suosikkikorini kantokahva murtui.

 

Mitä tehdä? Vaihtoehdot: 

1. Heitä kori pois tai käytä nuotion sytykkeenä. 

- Noh, ekologista ainakin. Vaan voisiko tuolle kahvalle vielä tehdä jotain? 

2. Poista kahva kokokaan ja tee korista säilytyskori. 

- Hyvä vaihtoehto tämäkin. Aina on tarvetta kauniille säilytysesineille. 

3. Korjaa kahva! 

- Tämä tehdään! 

Korjaa punotun korin kahva itse

Kahva on suhteellisen nopea ja helppo korjata. Siihen tarvitaan vain: 

- Vahvaa eristysteippiä ("jeesusteippiä")

- Liimaa (itse käytin kuumaliimaa)

- Narua (luonnonnarua)

- Kaunista koristenauhaa

Ensin asetellaan rikkimenneet päät kohdilleen ja kohtaan pyöritellään pari kierrosta teippiä, reippaasti yli murtuneen kohdan. Seuraavaksi narun pyöritystä kahvan ympärille, jotta teippi saadaan piiloon. Juutti tai hamppunaru toimii ruskean korin kanssa kivasti. Kiepsauta naru kahvan ympäri ja tee vahva solmu alkukohtaan. Piilota häntä tulevan narupunoksen sisälle. Laita kahvaan samalla liimaa, jotta naru liimautuu kieputuksessa tiiviisti kahvaan ja edelliseen kierrokseen. Lopuksi vielä solmut, ja narun pää tökkimällä sisälle punokseen, liiman kera. Kangasnauha tuo näyttävyyttä korin kahvaan ja, se on samalla kaunis somiste. Rusetti kruunaa lopputuloksen. 

Valmis korjauskohta on noin kymmenisen senttiä leveä. Se riitti tämän korin kahvan korjaamiseen. Vinkki: Pyörittele narua koko kahvaan, tällöin tulos on symmetrinen.

Tämä pikkukori sai jatkoelämän ja pääsi heti mukaan talviselle luontoretkellemme. Ulkona kuksakahvit maistuvat aina! 

- Merikaisla